tiistai 5. elokuuta 2014

Ei mies ole mies ilman rintakarvojaa~

Neiti on juuri kotiutunut rancholta (sanakirjan mukaan karjatila tai muonavarasto) hyyyvin monen mutkan kautta :) Meidän Volvo päätti hajota matkalle mutta onneks on suku turvana. Tunti me taidettiin auton kaa seisoskella tien varressa ja sen jälkeen jatkui matka sekalaisissa seurueissa. Minä ja Dafnesita päädyttiin kotiin ensimmäisinä, vaikka käytiin kuskin kotona syömässä ja vaihtamassa kuulumisia :D

Rancholle lähdettiin perjantaina ja herranjestas sinne oli pitkä matka. Suurin piirtein viiden tunnin ajomatka, josta viimenen puolitoista tuntia oli oikeen kunnon hiekkatietä ja voitte vaan kuvitella missä kunnossa sellanen on (ei siis mikään sellanen soratie ku Suomessa vaan oikeesti HIEKKAtie). Rancholla meitä odotti puoli sukua papan puolelta jättimäisen pallogrillin(?) kanssa. Ruoka oli jälleen kerran mahtavaa, mutta voiton veivät kyllä samanikäiset primot eli serkut.

Lauantaina vietettiin fiestaa illalla. Syötiin ja sitten saapuivat bussilla mariachit (ei marinachit niinkuin aiemmin sanoin) ja alkoivat soittaa. Uskomatonta kuinka täällä tanssiminenkin on lähinnä nuorten ja miesten- etenkin siis nuorten miesten- puuhaa. Minäkin pääsin lattialle pyörähtelemään, kyllä oli mukavaa :D Mariachit lähtivät puoli kahdentoista aikoihin mutta juhlathan eivät siihen loppuneet, kyllähän autonradiosta aina musiikkia saa :)

Otsikkoon viitaten, rancholla on kokonaan oma pukukoodinsa. Kaiken tulee näyttää siltä että ollaan kuvaamassa länkkärileffaa, mutta samaan aikaan myös täysin meksikolaiselta. Toisin sanoen kaikilla on ruutupaidat, buutsit, farkut ja hatut. Ja vyö. Ja jos on oiken rancho niin vyössä voi olla vaikkapa puukko- tai puhelinkotelo. Ja paitaa ei missään tapauksessa napiteta ylös asti vaan rintakarvojen kuuluu näkyä. Yhtä pikkupoikaa oikeen neuvottiin että nyt avataan kaksi ylintä nappia, koska sitten kun olet iso poika niin rintakarvat näkyy.

Rancholla pääsi myös ratsastamaan, jee :) Kyllä oli kiva päästä taas hevosen selkään. Kyllä tahdon sanoa että lännensatulasta on vaikea poistua. Kaikki oli ihan innoissaan ku mä osasin rravata ja sit ne oli vaan sillee et "Again?" Oooujjeah. Ratsastamisesta ja miehistä puheen ollen, täällä ratsastaminenkin on miesten juttu. Tänä aamuna pääsin näkemään kuinka samaan aikaan voi helpostikin heiluttaa lassoa, ohjata hevosta, pitää huolta lapsesta ja ajaa lehmiä takaa. Näiden lassonkäyttötaidot ois kyllä ollu videoimisen arvosia mut puhelimesta loppu akku jo lauantaina ;)

Kiitos kun luit näinkin sekavaa tekstiä,
Olga<3

PS. Oli hauska nukkua teltassa, eikä kylmäkään päässyt yllättämään kun oli toisella puolella Alex ja toisella Marianis :D Kiitokset Annulle villasukista, tarpeen olivat :)


mi kaappi

mi baño

Mi ihana prima ja Majo


mi mama ja mi rakas tio

mi mama Tere



Ruuhka :'D


Vasemmalta oikeelle: tio, Sebastian, Alexin pää, mi papa Alex, Alexin pepa




Sisäpiha

Meidän telttakylä :)


Alex :D



Minää :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti